Kuten golfaus ei myöskään tennis sovi meille yhteispeliksi...Minä olen mielestäni erittäin rauhallinen pelaaja ja Körkortilla lentelee salamat hieman herkemmin. Peli oli kireää myös katsojien mielestä mutta rentous löytyi kun onnistuin syöttäessäni lyömään pallon vastapuolen ruudun sijaan Körkortin selkään. Voitettiin kyseinen peli ja saatiin lopulta hienosta syötöstä (tai kai osumasta) lahjaksi upea Oakridgen viinipullo.
Tänään suunnattin kaverini kanssa aamusta pelailemaan ja kun Albert Parkin peruskenttämme on siirtynyt talviteloille, päätimme mennä samaisille sinisille kentille, joilla vierailimme edellisenä viikonloppuna. Matka kentälle ei sujunut ihan mutkitta. Kiertelin autolla 45 minuuttia Melbournen katuja, kun onnistuin kääntymään risteyksen liian aikaisin kentälle. Opinpahan kuitenkin, että tässä u-käännösten maassa, St Kilda Roadilla niitä ei voi tehdä (kumpaankaan suuntaan!). Muutaman hieman laittoman tienylityksen, tööttäyksen ja onnistuneen käännöksen jälkeen pääsin kuitenkin perille.
Kenttiä, joilla pelattiin tänään, käytetään Australian Openissa usein junioreiden peleihin. Täytyy sanoa, että kentän materiaali on kovin kimmoisaa tai ehkä oikeammin kovaa. Pallot ponnahtavat maasta aivan eri vauhdilla kuin meidän kurssikentällä. Vaikka syötöt menivät jälleen ihan mihin sattuu, oli kuitenkin mukava aloittaa lauantai heti aamusta lajin parissa ja luulen, että löydetään itsemme talviaikaan toistekin pelailemasta. Harkitsen tosin kahdesti lähdenkö autolla matkaan vai nautinko kävelylenkistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti